Oikeuteen joutumisen todennäköisyys
Mikä on oikeuteen joutumisen todennäköisyys, jos saat tekijänoikeuskirjeen?
Olet saanut kirjeen, jossa vaaditaan satojen eurojen korvausta tekijänoikeuden loukkauksesta. Mukana on uhkaus oikeustoimista ja vihjaus siitä, että jos et maksa nyt, voit päätyä oikeuteen ja maksaa vielä enemmän. Tässä tilanteessa moni tuntee pelkoa ja ahdistusta – mutta kuinka suuri oikeasti on riski, että asia etenee haasteeseen ja Markkinaoikeuteen?
Kirjeiden määrä vs. oikeusjutut
Tekijänoikeuskirjeitä on lähetetty Suomessa tuhansia, mutta oikeuteen päätyy vain kourallinen tapauksia vuodessa. Saatavilla olevan datan perusteella voidaan arvioida, että vuosina 2015–2019 tekijänoikeudenhaltijat (kuten Hedman Partners) veivät oikeuteen vain 2–8 tapausta vuodessa.
Tässä ovat tapaukset, jotka tiedämme:
2015: 2 tapausta
2016: 8 tapausta
2017: 5 tapausta
2018: 3 tapausta
2019: 5 tapausta
On mahdollista, että viime vuosina oikeusjutut ovat lisääntyneet tai vähentyneet.
Yleiskatsaus tapauksiin (2015–2019)
Yhteensä: 23 oikeuteen mennyttä tapausta
Tuomiot: 9 voittoa kantajalle, 3 häviötä kantajalle
Sovitut tapaukset: 5
Perutut tapaukset: 6
Tapausten perusteella vain 39% tapauksista päättyi kantajan voittoon. Lähes puolet tapauksista (47 %) joko peruttiin tai sovittiin, mikä viittaa siihen, että moni tapaus ei ollut oikeudenhaltijan näkökulmasta riittävän vahva vietäväksi loppuun asti. Kantaja hävisi 13% tapauksista, mikä osoittaa, että oikeudenkäynti ei ole heille riskitöntä – tappiosta voi seurata jopa kymmenien tuhansien eurojen oikeudenkäyntikulut. Vaikka kirjeissä käytetään kovaa kieltä ja uhataan oikeustoimilla, todellisuudessa vain pieni osa tapauksista viedään oikeuteen, ja vielä harvemmat päätyvät häviöön.
Miksi suurin osa kirjeistä ei johda mihinkään?
Oikeudenkäynnit ovat kalliita ja aikaa vieviä myös kantajalle.
Vaikka oikeudenhaltijat väittävät valvovansa tekijänoikeuksiaan aktiivisesti, oikeusprosessi maksaa heille rahaa ja vie resursseja.
Heillä ei ole mahdollisuutta viedä kaikkia kirjeensaajia oikeuteen, joten he valitsevat tarkasti vain tapaukset, joissa heillä on paras mahdollisuus voittaa.
Osa oikeusjutuista on päättynyt heidän kannaltaan huonosti.
Vuonna 2017 yksi tapaus hävittiin ja kantaja joutui maksamaan yli 28 000 € oikeudenkäyntikuluja.
Vuonna 2019 toinen tapaus hävittiin ja kantajan kulut olivat 18 000 €.
Jos kantaja epäilee, ettei voi voittaa tapausta, hän ei vie sitä oikeuteen, koska häviö maksaa heille paljon.
Tekijänoikeuskirjeiden liiketoimintamalli perustuu siihen, että ihmiset maksavat ilman oikeudenkäyntiä.
Kirjeissä uhkaillaan oikeudella, koska se saa osan maksamaan heti.
Todellisuudessa pelote on tehokkaampi kuin varsinainen toteutus: oikeuteen meneminen on heille viimeinen keino, jota käytetään vain harvoin.
Millaiset tapaukset voivat päätyä oikeuteen?
Vaikka todennäköisyys saada haaste on hyvin pieni, jotkut tapaukset voivat edetä oikeuteen. Nämä ovat tekijänoikeudenhaltijoille houkuttelevimmat tapaukset:
✅ Useita loukkauksia: Jos olet saanut useita kirjeitä eri aikoina, kantaja saattaa nähdä sinut kannattavaksi kohteeksi. ✅ Pitkäaikainen jakaminen: Jos IP-osoitteesi on havaittu jakavan sisältöä monena eri päivänä ja pitkän ajan kuluessa. ✅ Täydellinen passiivisuus: Jos et vastaa kirjeisiin ollenkaan ja kantaja uskoo, että sinulla ei ole puolustusta. ✅ Kalatarinat: Jos kerrot epämääräisiä tarinoita syyttömyydestäsi sinut voidaan nähdä helppona kohteena.
Mitä tämä tarkoittaa kirjeensaajalle?
✅ Oikeuteen joutuminen on hyvin epätodennäköistä. Jos olet saanut kirjeen, todennäköisin lopputulos on, että asia ei etene mihinkään – etkä koskaan kuule siitä uudelleen.
✅ Maksaminen ei ole ainoa vaihtoehto. Kirje on yksityisen tahon esittämä vaatimus, ei sakko tai viranomaispäätös. Sinulla ei ole velvollisuutta maksaa mitään ilman tuomioistuimen päätöstä.
✅ Voit puolustautua. Jos et ole tehnyt loukkausta tai verkkoasi on voinut käyttää joku muu, sinua ei voida automaattisesti pitää vastuussa.
✅ Pelottelu on osa strategiaa. Saitkokirjeen.fi ja muut tekijänoikeuskirjeitä lähettävät tahot haluavat antaa vaikutelman, että oikeusprosessi on lähes varma seuraus, mutta todellisuudessa näin ei ole.
Last updated