Tekijänoikeuskirjeet – Oikeuden puolustamista vai rahastusta?
Tekijänoikeudet suojaavat luovaa työtä, mutta viime vuosina Suomessa on nähty ilmiö, jossa oikeudenhaltijat ovat ulkoistaneet valvonnan lakitoimistoille, jotka lähettävät massapostituksina tekijänoikeuskirjeitä yksityishenkilöille.
Näiden kirjeiden saajat saattavat yllättyä: kirjeessä väitetään, että heidän internet-liittymästään on jaettu tekijänoikeudella suojattua sisältöä vertaisverkossa, ja heiltä vaaditaan satojen tai tuhansien eurojen korvauksia. Maksamalla vaaditun summan asian sanotaan ratkeavan ilman oikeudenkäyntiä.
Mutta onko kyse oikeuden puolustamisesta vai systemaattisesta liiketoiminnasta, jossa pelottelemalla kerätään rahaa?
Tekijänoikeuskirjeiden toimintamalli
Tekijänoikeuslakia valvovat tahot keräävät vertaisverkoista IP-osoitteita, joista sisältöä on väitetysti jaettu. Tämän jälkeen lakitoimistot hakevat markkinaoikeudelta luvan saada selville IP-osoitteiden haltijat operaattoreilta.
Kun nimet on saatu, alkaa kirjeiden lähetys. Näissä kirjeissä: 📌 Vaaditaan rahallista hyvitystä tekijänoikeuden loukkauksesta. 📌 Uhataan oikeudenkäynnillä, mikäli maksua ei suoriteta. 📌 Ei tarjota tarkkoja todisteita, vaan viitataan valvontajärjestelmään, joka on tallentanut IP-osoitteen.
Mutta kuinka moni todella maksaa? Ja miksi vain harvat tapaukset päätyvät oikeuteen?
Salailu ja epäselvyydet
Kun Ylen MOT-ohjelma yritti selvittää, kuinka monta kirjettä on lähetetty ja kuinka moni on maksanut, lakitoimistot kieltäytyivät vastaamasta.
📌 "Päämieheni eivät halua antaa tätä tietoa julkisuuteen." 📌 "En voi vastata tähän kysymykseen."
Jos kyseessä olisi reilu oikeudellinen prosessi, miksi näitä tietoja ei haluta kertoa?
Miksi oikeudenkäyntejä on niin vähän?
Suurin osa tekijänoikeuskirjeiden saajista ei koskaan joudu oikeuteen. Miksi vain harvoja tapauksia viedään markkinaoikeuteen?
📌 "Kirjeiden tarkoitus on löytää vaihtoehtoinen ratkaisu ilman raskasta oikeusprosessia." – Hedman Partners
Toisin sanoen, tavoite ei ole oikeudenkäynti vaan se, että mahdollisimman moni maksaa pelon vuoksi. Oikeudenkäynnit ovat kalliita ja aikaa vieviä, mutta kirjeiden lähettäminen ja maksujen periminen on tehokasta.
Jos lakitoimistot todella uskoisivat vaatimustensa oikeutukseen, miksi he eivät veisi useampia tapauksia oikeuteen ja loisi ennakkotapauksia?
Rahastusmekanismi?
📌 Lakitoimistot eivät saa hyvitysmaksuja itselleen, mutta niiden liiketoiminta perustuu palvelujen laskuttamiseen oikeudenhaltijoilta. 📌 Mitä enemmän kirjeitä lähetetään, sitä enemmän lakitoimistot voivat veloittaa toimeksiantajiaan. 📌 Tämä selittää, miksi toimintaa halutaan pitää salassa – läpinäkyvyys paljastaisi, kuinka tehokasta pelottelu on ollut.
Last updated